Iloiset uutiset: Tyynellä ei ole panikoimaani vikaa sydämessä, vaan ihan tuiki tavallinen kennelyskä. Pöystille asti oireet eivät ole tulleet, ja jos eivät tulekaan, ei tarvitse myöskään lääkitä. Tyynetylleröinen sai lepokehotuksen ja kymmenen päivän antibioottikuurin. Hiukan se on ollut nyrpeänä, kun Pöystiä on kuskattu lenkille ja itse on joutunut jäämään kotiin tyytymään vaan pikku pissityslenkkeihin, mutta toisaalta se vihaa näitä kurakelejä niin paljon, että on kumminkin salaa tyytyväinen kun ei tarvitse kastella varpaitaan pitkillä lenkeillä. 

Sitten alkoikin samaan syssyyn toinen ongelma. Pieniä ja isoja pissilänttejä alkoi löytyä sisältä, vähintäänkin kolmet päivässä. Ei auta ulkoilu, ei se, että ollaan samassa huoneessa; kusta ilmaantuu lattialle ja hyvin vaivihkaa, niin, ettei oikein saa tolkkua kumpi vihiäinen on asialla. Tyyneä epäilin ensin. Sillähän on aiemmin kerran ollut virtsatietulehdus juuri tällaiseen kura-aikaan. Tutkittuani antibioottien tuoteselosteen, hylkäsin tämän teorian; keuhkosairauksien lisäksi lääke tehoaa myös virtsatieongelmiin. No mutta, ehkä lääke käy kovin paljon munuaisten päälle ja aiheuttaa pissimisen tarvetta? Kerkesin jo osittain unohtaa koko jutun kun tilannekin hieman rauhoittui, kunnes eilen...

Tulin töistä kotiin, ja käytin koirat heti pihalla. Kävin olkkariin tekemään koulujuttuja. Tyyne makasi pedillään unessa, pöydän takaa huomasin sivusilmällä Pöystin häärivän siinä ympärillä jalat jäykkinä ja häntä pystyssä, ja yhtäkkiä olikin sitten iloisesti koko peti aivan kusessa. Samaten sitten siitä viereiseltä olkkarin matolta löytyi kahdet pissit. Herra Koira on ollut aika paljon hajujen ja narttujen perään viime viikkoina. Silloin tälle mammalle riitti, ja päätin, että nyt perhana syyllinen selvitetään, että voidaan alkaa sitten miettiä, mikä on lääke ongelmaan.  Julmaa mutta totta, Kiima-Kalle muutti häkkiin olohuoneen nurkkaan ja katsotaan, alkaako kuset kadota lattioilta. Vikahan voi olla myös hormonaalinen, lääkitystä vaativa, eli koira ei oikeastikaan hallitse eturauhasen toimintaa, mutta olisi tosiaan ehkä syytä ensin selvittää, kumpi koirista todella kuseksii. 

Nyt onkin rauha maassa, Pöysti on ihmeen tyytyväinen kohtaloonsa häkkikoirana, eikä pissiäkään ole ollut missään. Ulkona kyllä huomaa, ettei se tee normaaleja jättikusia, kun yön jälkeen mennään pihalle, vaan selkeästi säästelee ja ruikkii sinne tänne. Toisaalta minusta myös Tyyne pissii tavallista useammin ja pienempiä määriä kerralla... Huoh, ota noista nyt sitten selvä.

Oikein ihanaa joulun aikaa kaikille mäyristeni eloa seuraaville ja satunnaisille vierailijoille!