Huhhuh. Maanantaiaamu valkeni kuten muutkin aamut, paitsi että tätä naista jännitti ihan hirvittävästi. Koira lasta jalassa oli viikonlopun aikana muuttunut vaisummaksi, ja olin enemmän kuin innoissani siitä, että nyt se ehkä saisi helpotusta oloonsa ja asiantuntevaa hoitoa. Matka tuntui pitkältä, Tyyne on onneksi taitava matkustaja ja osaa ottaa matkansa rennosti.

Pienten mutkien kautta löysin perille eläinlääkäriasemalle, ja Tyyne sai rauhoituksen ja leuan murtumaa kuvattiin vielä lisää, kun lääkäri ei ollut tyytyväinen täällä aiemmin otettuun kuvaan vaan pelkäsi, että murtuma ei välttämättä toisesta kulmasta katsottuna olisikaan niin nätisti paikoillaan, kuin miltä siinä olemassa olevassa kuvassa näytti. Onneksi kuitenkin oli, mutta siihenkin laitettaisiin parempi tuki kuin se kankainen kuonokoppa, jota Tyyne vihasi ja sen takia hankasi kuononsa verille yrittäessään hankkiutua eroon siitä. Sellainen "rautalankaviritys" hampaisiin, ja eroon kuonokopasta. Lastan poisto oli hankalaa täkäläisen lekurin liimattua sen suoraan koiraan kiinni, ja koiraparkaa odottaakin varmaan pienimuotoinen liimaisten karvojen ajelu kunhan siteestä päästään. Väärin laitettu lasta oli myös turvottanut varpaat niin, että varpaassa oleva haava piti leikata auki ja ommella kiinni, kun alunperin se ei olisi ompelua vaatinut ollenkaan.

Niin jäi Tyyne operoitavaksi, ja minä hermostuksissani pyörin Launeen kirpputoreilla osaamatta keskittyä oikein mihinkään, ja menin parin tunnin päästä tyhjin käsin kuulemaan miten leikkaus oli mennyt. Kuulemma oikein hyvin, ja nyt koira oli heräämössä, jossa se viettäisi vielä seuraavat pari tuntia, jotta sen voisi vielä kipulääkitä ennen kotiinlähtöä. Lääkäri näytti röntgenkuvat korjatuista kohdista minulle ja antoi jälkihoito-ohjeet, minä käväisin vielä kaverin luona kahvittelemassa ja kolmen jälkeen palasin eläinlääkäriasemalle ja saimme Tyyneä sen verran hereille, että saatiin annettua lisää kipulääkettä ja kotimatka saattoi alkaa.

Nyt paraneminen on ollut todella hyvää, tiistaiaamuna olin vähäsen kauhuissaan, miten kipeä koira olisi alakerrassa vastassa, mutta tapasinkin vain iloisen ja pirteän koiran. Pääasiassa aika menee nyt viikko leikkauksen jälkeen edelleen häkkilevossa, mutta kertaakaan koira ei ole enää sisälle tehnyt tarpeitaan, piristyy päivä päivältä ja tänään oli jo sitä mieltä, ettei hänen oikeastaan häkkiin tarvitsisi mennäkään, kun minä lähdin töihin. On saanut jo jonkin verran jalotella meidän kotona ollessamme, ja odotan kuin kuuta nousevaa ensi tiistaita, silloin viimeistellään meidän pihaa kiertävä aita ja koirat saavatkin sitten olla vapaina pihassa; Tyynekin pääsee omaan tahtiin jaloittelemaan ulos mikäli kelit pysyvät hyvinä, mitään lenkkiä kun ei todellakaan vielä tehdä. Häkkiin rouva kuitenkin vielä joutuu yksin ollessaan vähintäänkin siihen saakka, kun viikon kuluttua saadaan tikit ja side pois, varmaan vielä pidemmänkin aikaa. Jalka kuitenkin on vielä kipeä, niin on parempi ottaa rauhassa.

Kovasti sitä nyt koitetaan jo käytellä kuitenkin, varovaista varaamista kestääkin jo, mutta pari kertaa on vahingossa astunut turhankin ronskisti ja sitten vinkaissut kun on koskenut. Huomenna vaihdetaan puhdas side, ja sitten joko perjantaina tai viikon kuluttua maanantaina otetaan side ja tikit tosiaan pois. Kipulääkeannoksen puolitin eilen, ja luulenpa, että ne voi jo pian jättää kokonaan pois.

Pöysti sai eilen kaverin, kun vanhempieni sekarotuinen jo 12-vuotias Oona-koira tuli meille kuukauden päiviksi hoitoon. Ne eivät Tyynen kanssa noteeraa toisiaan oikein mitenkään, mikä on hyvä, Oona ei aiheuta sen kummempia riehumisia tai sanomisia, on vaan Pöystille leikkikaverina - silloin kun itse haluaa. Kertoo kyllä hyvinkin terävästi, milloin on mummukoiran lepoaika. Meille ihmisorjille hieman  enemmän hommaa, Oonalla kun on loppuiän mukana seuraava silmäsairaus, joka vaatii päivittäistä hoitoa, mutta tuossahan tuo menee samassa. Ulkoilut saadaan hoidettua kolmen koplana.

Koirarintamalla siis kaikki hyvin, ja nyt odotan malttamattomana huomista, kun lääkäri katsoo, miten leikkaushaava on parantunut!